ÄÄNESTÄ HEMPPA #89 VALTUUSTOON

Pihlajamäki - ei happama, vaan näyttävä ensilähiö

Pihlajanmarjoilla ja ketuilla on oma yhteytensä. Pihlajamäki on Helsingin ensimmäinen elementtilähiö. Siellä ei olla kuljettu happamina. Pihlajamäen kallioisissa maisemissa asuu tyytyväistä väkeä.

Pihlajamäen synty hyppyrimäen maisemiin ajoittui 1960-luvun alkuun. Pihliksenä tunnetulla kaupunginosalla on luonnolliset rajansa: Lahden moottoritie, Vantaanjoki, Kehä I ja Malmin hautaus-maa. Pihlajamäki suunniteltiin kokonaisvaltaisesti kallioiseen ympäristöön helpottaamaan mm. maaltamuuton tuomaa asuntopulaa. Kohde oli maamme ensimmäinen teollisesti toteutettu lähiö. Avainsanana oli elementtituotannon hyödyntäminen.

 

Avainsanana oli elementtituotannon hyödyntäminen. Pihlajamäki on viime vuosikymmenellä saanut suojelupäätöksen. Asemakaavan v. 1960 laatinut arkkitehti Olli Kivinen oli paljon aikaansa edellä. Rakennukset sijoittuivat maastoa kunnioittaen, talo-jen väleissä on tilavuutta ja luontoa. Erityinen oivallus oli sijoittaa esimerkiksi Graniittitielle näyttäviä 9-kerroksisia tornitaloja. Maasälväntille nousi kerrosta matalampia asuintaloja. Kaikkiaan Pihlikseen saatiin 60-luvun toteutuksella mahtumaan kiitettävän paljon uusia pihlajamäkeläisiä.

Viihtyvyyttä kuvaa, että yhä monessa asunnossa asuu alkuperäisiä Pihlajamäen asukkaita, tai heidän jälkeläisiään.

 

Pihlajamäki tarjoaa korkeine rakennuksineen mallia tämänkin päivän asunto-ongelmiin. Useammal-la suulla on kaivattu Helsinkiin täydentävää- ja korkeampaa rakentamista. Näin Helsingin niemelle saataisiin asutettua enemmän väkeä, jolloin mm. kaupungin ainoaa lentokenttää ei tarvitsisi uhrata asuinrakentamiselle.

 

Nopea rakentaminen hitsasi uudisasukkaat yhteistyökykyisiksi alueensa hyväksi. Hiekkalaatikoilta ja talkoosanoista kumpusi yhdessä tekemisen meininki. Pihlajamäessä on kautta historiansa toimi-nut iso joukko vireitä yhdistyksiä ja seuroja. Näin on yhä. Omana erikoisuutenaan voi nostaa esiin hienoa jalkapallon kasvatustyötä tekevä PK-35. Urheilullista menestymistä unohtamatta, niin hienoa on se, että alunperin viipurilaisen PK-35:n evakkoreki on juurtunut juuri Pihlajamäkeen.

Pihlajamäkeläiset osaavat myös pitää hauskaa sekä kutsua vieraita. "Pihlajamäki goes Blues" on kova sana musiikkifestareiden joukossa. Pihlajamarkkinat, ja lähiön omat nimikkopäivät kokoavat hyväntuulisia pihlajamäkeläisiä yhteen.

 

Mitäpä näyttää ulkomailta tai muuten pitkälti tulleelle vieraalle? Siinäpä usein piinallinen pähkinä. Pihlisläisillä on mitä näyttää. Asuntojen lomasta löytyy ensimmäisen maailmansodan aikaisia linnoi-tusjäämiä, joita kelpaa esitellä. Ja kun aikajana venytetään maailman tappiin, niin vieras pääsee Pihlajamäessä aikamatkalle vaikka 100 000 vuoden päähän. Silloin ollaan Rapakiventien mutkassa, jossa tarjolla ovat maamme vanhimmat tiedossa olevat hiidenkirnut. Koin itse valtavan elämyk-sen tehdessäni tuoreesta löydöstä lehtijuttua. 8.5 metriä syvä Aarnipata ja 3.2. metrinen Rauninmaja löydettiin muiden kaivaustöiden yhteydessä vuosina 1993-1994.